tiistai 21. elokuuta 2018
Minimessut 29.9. Helsingissä
D1 2018 Ykköstyypit ry
29. syyskuuta 2018 klo 12.00–18.00
Ravintola Metropol Hietaniemi
Hietaniemenkatu 14, 00100 Helsinki
Ykköstyypit ry järjestää järjestyksessään toisen D1-minimessun ykköstyypin diabeetikoille lauantaina 29.9.2018 klo 12-18. D1 2018
Metropol Hietaniemessä osoitteessa Hietaniemenkatu 14, 00100 Helsinki.
Sisäänpääsymaksu aikuisilta on 10€ verkkokaupassamme ja ovella, https://ykkostyypit.fi/tuote/d12018/
Metropol sijaitsee vain kivenheiton päässä Kampista, joten paikan päälle pääsee kätevästi julkisilla liikennevälineillä. Autoilijoille on kadunvarsipaikkojen ohella pysäköintimahdollisuuksia esimerkiksi Kampin keskuksen parkkihallissa. Itse messutilaan on esteetön pääsy.
Paikan päälle näytteilleasettajaksi on kutsuttu ykköstyypin diabeetikoiden kannalta tärkeät tekijät, mukaanlukien hoitoväline- ja laitevalmistajien edustajat, yhdistykset ja diabetestuotteita jälleenmyyvät yritykset.
Messujen aikaan Metropol pitää samassa tilassa avoinna kahvilaa, josta ostettavissa on purtavaa ja juotavaa.
Näytteilleasettajat:
Näytteilleasettajien listaa päivitetään kevään ja kesän aikana sitä mukaa kun näytteilleasettajat vahvistavat tulonsa.
- Abbott Oy (mm. FreeStyle Libre)
- Diabeteshoitajat ry
- Diabetesliitto
- Diabetesseura T1D ry (entinen Plasma)
- Lääkärikeskus Neliapila / Balansio (tuettu etähoito ja työkalut)
- Mediq Suomi (CareSens)
- Medtronic Finland Oy (mm. MiniMed 640G/670G, Guardian Connect)
- NordicInfu Care (mm. Dexcom G4, G5, Omnipod)
- Roche Diagnostics Oy (mm. Accu-Chek Combo, Insight, Aviva)
- Sensotrend / Nightscout
- Ykköstyypit ry
- Ypsomed (mm. mylife YpsoPump, mylife Unio, mylife Pura)
Lista päivitetty 21.8.2018.
Luennot:
Luentojen listaa päivitetään kevään ja kesän aikana sitä mukaa kun luennoitsijat vahvistavat tulonsa.
- 12.45-13.45: Työkaluja hoitoväsymyksen taltuttamiseen / Anneli Luoma-Kuikka (TtM, esh, psykoterapeutin koulutus)
- 14.00-15.00: Kokemuksia keinohaiman käyttöönotosta / Mikael Rinnetmäki
- 15.15-15.30: Diabetesliitto esittäytyy
Luennot pidetään erillisessä luentosalissa
tiistai 26. kesäkuuta 2018
D-tekniikka
Nykyaikainen tekniikka helpottaa diabeetikoiden elämää
Letkuttomia insuliinipumppuja, automaattinen sokerin mittaus ihon alta ja sovelluksia, jotka lähettävät verensokeriarvot suoraan lääkärille. Diabetestutkimus edistyy suurin harppauksin ja helpottaa potilaan arkea.
Vaikka diabetekseen ei vielä ole näköpiirissä parannuskeinoa, lukuisat uudet laitteet helpottavat diabeetikon arkea.
– Tässä asiassa kehitystä tapahtuu hämmästyttävän paljon. Lääketeollisuus investoi paljon rahaa uuden tekniikan kehittämiseen, ja yliopistoissa ympäri maailmaa tutkitaan paljon nimenomaan diabetesta, joten potilailla on hyvä syy olla optimistisia, sanoo Jarl Hellman, Uppsalan akateemisen sairaalan diabeteslääkäri.
80-luvulla diabetekseen sairastunut iloitsi siitä, mitä tuolloin pidettiin suurena edistysaskeleena tutkimuksessa: verensokerin sai mitattua itse pistämällä neulalla sormeen. Paljon on tapahtunut sen jälkeen, ja nykyisin omatoiminen verensokerin mittaus on itsestäänselvyys.
– Kuitenkin monet diabeetikot, erityisesti tyypin 1 diabetesta sairastavat, kokevat sormen jatkuvan pistämisen olevan merkittävä haitta.
Pistojen määrä minimiin
Sen takia nykyään tutkitaan yhä enemmän sitä, miten pistojen määrää saadaan vähennettyä. Työn tuloksena on syntynyt muun muassa uudentyyppinen verensokerin seuranta diabeetikoille (CGM, Continuous Glucose Monitoring).
Vatsaan tai olkavarteen laitetaan ihon alle anturi, joka mittaa jatkuvasti glukoosin määrää kudoksessa. Jos sokeriarvot laskevat liian alas tai kohoavat, anturi antaa varoituksen.
Pistosten määrä vähenee huomattavasti, koska neula voi olla paikallaan ihossa viikon. Sormia tarvitsee pistää ainoastaan silloin, kun anturi on kalibroitava kerran tai kaksi kertaa päivässä.
CGM-mittauksen toisessa versiossa kalibrointia ei tarvitse tehdä lainkaan. Silloin ei myöskään saa varoituksia kohonneista tai matalista verensokeriarvoista, mutta toisaalta silloin pystyy itse lukemaan sokeriarvon laittamalla erityisen näytön neulan päälle.
Mittareita on käytössä myös Suomessa, mutta eri alueilla on erilaiset käytännöt siitä, kuka saa mittarin käyttöönsä.
Testattavana eri tavat antaa insuliinia elimistölle
Myös insuliinipumppuja kehitetään kovaa tahtia. Automaattiset insuliinipumput yleistyvät koko ajan. Tutkijat miettivät mahdollisuuksia istuttaa ihmiseen insuliinia tuottavia soluja ja miten saadaan helpoiten mitattua verensokeria.
Älypuhelimet ovat avanneet monia uusia mahdollisuuksia diabeetikoille. Jarl Hellman on mukana useissa verkkoon ja älypuhelimiin liittyvissä kehitysprojekteissa.
– Aiomme muun muassa testata, auttavatko erilaiset sovellukset ja verkkoportaali potilaita saamaan sairauden hoidon paremmin haltuunsa. He saavat verkosta vinkkejä ja neuvoja, ja sen kautta he voivat myös lähettää verensokeriarvonsa suoraan klinikalle.
Luuletko, että diabetes on mahdollista jopa parantaa lähitulevaisuudessa?
– Mahdollisesti, jos kantasoluhoidot onnistuvat niin, että uutta insuliinia muodostuu. En kuitenkaan usko, että diabetesta saadaan parannettua kymmenessä vuodessa. Sen sijaan saamme paljon parempia apuvälineitä ja hoitomahdollisuuksia, jolloin sairaus ei ole yhtä suuri taakka.
Nykyaikainen tekniikka helpottaa diabeetikoiden elämää
Letkuttomia insuliinipumppuja, automaattinen sokerin mittaus ihon alta ja sovelluksia, jotka lähettävät verensokeriarvot suoraan lääkärille. Diabetestutkimus edistyy suurin harppauksin ja helpottaa potilaan arkea.
Vaikka diabetekseen ei vielä ole näköpiirissä parannuskeinoa, lukuisat uudet laitteet helpottavat diabeetikon arkea.
– Tässä asiassa kehitystä tapahtuu hämmästyttävän paljon. Lääketeollisuus investoi paljon rahaa uuden tekniikan kehittämiseen, ja yliopistoissa ympäri maailmaa tutkitaan paljon nimenomaan diabetesta, joten potilailla on hyvä syy olla optimistisia, sanoo Jarl Hellman, Uppsalan akateemisen sairaalan diabeteslääkäri.
80-luvulla diabetekseen sairastunut iloitsi siitä, mitä tuolloin pidettiin suurena edistysaskeleena tutkimuksessa: verensokerin sai mitattua itse pistämällä neulalla sormeen. Paljon on tapahtunut sen jälkeen, ja nykyisin omatoiminen verensokerin mittaus on itsestäänselvyys.
– Kuitenkin monet diabeetikot, erityisesti tyypin 1 diabetesta sairastavat, kokevat sormen jatkuvan pistämisen olevan merkittävä haitta.
Pistojen määrä minimiin
Sen takia nykyään tutkitaan yhä enemmän sitä, miten pistojen määrää saadaan vähennettyä. Työn tuloksena on syntynyt muun muassa uudentyyppinen verensokerin seuranta diabeetikoille (CGM, Continuous Glucose Monitoring).
Vatsaan tai olkavarteen laitetaan ihon alle anturi, joka mittaa jatkuvasti glukoosin määrää kudoksessa. Jos sokeriarvot laskevat liian alas tai kohoavat, anturi antaa varoituksen.
Pistosten määrä vähenee huomattavasti, koska neula voi olla paikallaan ihossa viikon. Sormia tarvitsee pistää ainoastaan silloin, kun anturi on kalibroitava kerran tai kaksi kertaa päivässä.
CGM-mittauksen toisessa versiossa kalibrointia ei tarvitse tehdä lainkaan. Silloin ei myöskään saa varoituksia kohonneista tai matalista verensokeriarvoista, mutta toisaalta silloin pystyy itse lukemaan sokeriarvon laittamalla erityisen näytön neulan päälle.
Mittareita on käytössä myös Suomessa, mutta eri alueilla on erilaiset käytännöt siitä, kuka saa mittarin käyttöönsä.
Testattavana eri tavat antaa insuliinia elimistölle
Myös insuliinipumppuja kehitetään kovaa tahtia. Automaattiset insuliinipumput yleistyvät koko ajan. Tutkijat miettivät mahdollisuuksia istuttaa ihmiseen insuliinia tuottavia soluja ja miten saadaan helpoiten mitattua verensokeria.
Älypuhelimet ovat avanneet monia uusia mahdollisuuksia diabeetikoille. Jarl Hellman on mukana useissa verkkoon ja älypuhelimiin liittyvissä kehitysprojekteissa.
– Aiomme muun muassa testata, auttavatko erilaiset sovellukset ja verkkoportaali potilaita saamaan sairauden hoidon paremmin haltuunsa. He saavat verkosta vinkkejä ja neuvoja, ja sen kautta he voivat myös lähettää verensokeriarvonsa suoraan klinikalle.
Luuletko, että diabetes on mahdollista jopa parantaa lähitulevaisuudessa?
– Mahdollisesti, jos kantasoluhoidot onnistuvat niin, että uutta insuliinia muodostuu. En kuitenkaan usko, että diabetesta saadaan parannettua kymmenessä vuodessa. Sen sijaan saamme paljon parempia apuvälineitä ja hoitomahdollisuuksia, jolloin sairaus ei ole yhtä suuri taakka.
tiistai 19. kesäkuuta 2018
torstai 31. toukokuuta 2018
perjantai 13. huhtikuuta 2018
tiistai 10. huhtikuuta 2018
Linkki. Verensokerin mittaustarra
Englantilaisen Bathin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet verensokeria mittaavan laastarin, joka saattaa helpottaa miljoonien diabeetikkojen elämää, kun heidän ei enää tarvitse mitata verensokeria sormenpäästä otettavasta verinäytteestä, phys.org kertoo.
Ihoon liimattava anturiliuska mittaa glukoositason karvatuppien välisestä nesteestä elektronisesti. Glukoosi keräytyy pieniin säiliöihin mittausta varten. Mittaus voidaan suorittaa 10–15 minuutin välein useiden tuntien ajan.
Anturien ja glukoosisäiliöiden suunnittelu mahdollistaa verensokeritason määrityksen ilman kalibrointia verinäytteestä – ihoon ei tarvitse tehdä ainuttakaan reikää. Mittaustarkkuus perustuu siihen, että yksittäinen anturi ottaa näytteensä vain yhden karvatupen alueelta. Laastarissa on useita antureita.
Konseptin toimivuuden varmistuttua Bathin yliopiston tutkijaryhmä pyrkii kehittämään siitä edullisen puettavan anturin, joka lähettää langattomasti kliinisesti luotettavaa tietoa käyttäjän verensokeritasosta tämän puhelimeen tai älykelloon ja varoittaa, jos jotakin pitää tehdä. Esimerkiksi matala verensokeri edellyttää välipalaa, korkea lisälääkitystä.
Verensokerilaastarin kehitystyöhön on osallistunut tutkijoita Bathin yliopiston fysiikan, farmakologian ja kemian tiedekunnista.
Anturien suunnittelu mahdollistaa niiden sijoittamisen erilaisiin materiaaleihin. Yksi niistä on grafeeni, joka on kestävää, sähköä johtavaa, joustavaa, edullista valmistaa ja ympäristöystävällistä. Lisäksi anturien valmistus massatuotantomenetelmillä laskee niiden yksikköhintaa.
Seuraavaksi tutkimusryhmä pyrkii optimoimaan anturiliuskan koon sellaiseksi, että se toimii 24 tuntia luotettavasti, minkä jälkeen vuorossa ovat kliiniset testit.
Maailman terveysjärjestö WHO arvioi diabeetikkojen määräksi 422 miljoonaa vuonna 2014. Tauti yleistyy erityisesti heikomman elintason maissa. Suomessa diabeetikkoja on noin puoli miljoonaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)