turkulainen: diabetekseen-kehitetty-uusia-laakkeita-helpottavat-hoitoa
Mediassa usein sekoitetaan 1. & 2. tyypin diabetes toisiinsa ja artikkelit sisältävät asiavirheitä. Toimittajat eivät jaksa tarkistaa faktoja ja puhutaan yleisesti diabeteksesta.
1. Tyyppi voi kokea, että syyllistetään elintapasairaudesta, esim. liiasta sokerin syönnistä (sokeritauti) tai ylipainosta/ruokavalio/alkoholista/geeneistä.., vaikka on saanut diagnoosin lapsena. Puheet pahasta diabeteksesta tai pelottelu pitkistä piikeistä eivät motivaatiota, eikä ymmärrystä paranna.
Turkulainen-lehden artikkeli on oiva esimerkki, että asiat voi olla kunnossa, kun diabetes -ammattilaiset vastaavat tekstistä.
----------------
"Diabetesta sairastaa yli puoli miljoonaa suomalaista, monet heistä tietämättään. Viime vuosikymmeninä sairastuvuus tyypin 2 diabetekseen on entisestäänkin lisääntynyt epäterveellisen ruoan, vähäisen liikkumisen ja lihomisen myötä. Suomalaislapsilla on insuliinihoitoa vaativaa tyypin 1 diabetesta eniten maailmassa.
Diabetes jaetaan tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen, joita kutsutaan myös nuoruusiän ja aikuisiän diabetekseksi. Tyypin 1 taudin voi saada keski-ikäisenäkin ja tyypin 2 taudin jo lapsena. Osalla potilaista on molempien tyyppien piirteitä.
Tyypin 1 diabeteksen syynä on haiman insuliinia tuottavien saarekesolujen tuhoutuminen autoimmuuni-ilmiön seurauksena. Seurauksena on insuliinin puute.
– Oireet, eli jano ja voimakas virtsaneritys, todetaan nopeasti ja hoidoksi tarvitaan insuliinia. Myöhemmin sairastunut voi saada myös tyypin 2 diabeteksen, jos elintavat ovat epäterveelliset, kertoo endokrinologian ylilääkäri, professori Pirjo Nuutila.
Tyypin 2 diabeteksessa insuliini toimii jo ennen sairastumista pitkään tehottomasti (insuliiniresistenssi). Tällöin sokerin eli glukoosin siirtyminen verestä soluihin on häiriintynyt ja haima tuottaa insuliinia tavallista enemmän. Diabetes puhkeaa kun haiman insuliinineritys ei enää riitä ja verensokeri nousee. Hoidossa elintapamuutokset (laihdutus, ravintohoito ja liikunnan lisääminen) ovat tärkeitä. Usein tarvitaan myös tablettihoito. Insuliinin tuotannon heikentyessä edelleen tarvitaan myös insuliinia.
Tyypin 2 diabetes on perinnöllisempi kuin tyypin 1 diabetes. Noin kolmasosalla ihmisistä on perinnöllinen taipumus tyypin 2 diabetekseen. Taipumus muuttuu diabetekseksi painon noustessa, erityisen vaarallista on keskivartalolihavuus. Diabetesliiton sivulta löytyvän riskilaskurin avulla voi tarkistaa oman riskinsä.
Uusia diabeteslääkkeitä ja -laitteita: Suun kautta otettavista diabeteslääkkeistä insuliiniherkkyyttä lisäävä metformiini on edelleen peruslääke. Sen rinnalle on viime vuosina tullut myös uusia insuliinieritystä lisääviä valmisteita, gliptiinejä. Uusin lääkeryhmä ovat glifotsiinit, jotka alentavat verensokeria lisäämällä glukoosin erittymistä virtsaan. Näihin uusiin valmisteisiin ei liity hypoglykemian eli liian alhaisen verensokerin riskiä. Myös uudentyyppisiä insuliineja on kehitetty.
Verensokeritasoja on seurattu perinteisesti mittaamalla arvo sormenpäästä otetusta näytteestä, nyt tarjolla on vaihtoehtojakin. Viime vuosina on tullut ns. sensoreita, jotka mittaavat sokeriarvoja ihonalaiskudoksesta. Viime vuonna otettiin käyttöön olkavarteen asennettava pieni laite, josta lähtee ihon alle ohut glukoosia aistiva ”lanka”. Glukoosiarvo nähdään viemällä sensorin lähelle pieni lukulaite, jolla arvot voidaan lukea vaikka 15 kertaa päivässä ilman sormenpääpistoksia”, kertoo professori Tapani Rönnemaa.
Raskausdiabeteksessa sokeriaineenvaihdunta todetaan ensimmäisen kerran poikkeavana raskausaikana. Tila on tärkeä löytää ja hoitaa, koska se aiheuttaa riskejä äidille, sikiölle ja vastasyntyneelle. Äidillä on usein raskausaikaisia verenpaineongelmia ja sikiö saattaa kasvaa suurikokoiseksi, jolloin synnytys voi vaikeutua ja voidaan joutua keisarileikkaukseen. Vastasyntyneen hoito keskolassa on tavallista, koska lapsi voi tarvita matalien verensokerien korjausta.
– Raskausdiabetes todetaan sokerirasituskokeessa, joka tehdään nykyään Suomessa lähes kaikille äideille keskiraskaudessa. Ensisijainen hoito on ruokavaliohoito ja tarvittaessa lisäksi lääkitys, joko insuliini tai metformiini, tiivistää naistentautien erikoislääkäri Kristiina Tertti.
Suomessa noin 400-500 lasta sairastuu diabetekseen ennen 15 vuoden ikää. Tyypin 1 diabetes kehittyy perinnöllisen alttiuden ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksena. Prosessin käynnistymistä ja kulkua ei edelleenkään tunneta tarkasti, mutta se näyttää alkavan varhain, jopa imeväisiässä.
– Suomalainen diabetestutkimus, muun muassa Tyksistä käynnistynyt DIPP-tutkimus, on tuonut oleellista lisätietoa diabeteksen syntymekanismeista. Diabeteksen puhkeamista on yritetty ehkäistä puuttumalla ympäristötekijöihin tai jo käynnissä olevaan immuuniprosessiin. Toistaiseksi sairastumista ei osata ehkäistä, mutta laajoja seuranta- ja hoitotutkimuksia on meneillään, selvittää dosentti, lastentautien erikoislääkäri Kirsti Näntö-Salonen.
Tuula Vainikainen
Tekstin on tuottanut Tyks/Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri."
