Diabetesliitto kaipaa lausunnossaan yhdenvertaista laatua kaikkien diabeetikoiden saataville.

Yhdenvertainen kohtelu ja yhdenvertainen laatu diabeteksen hoidossa on todella tärkeää. Useiden tutkimusten mukaan halvinta ja parasta ykköstyypin diabeteksen hoitoa on lisäsairauksien ennalta ehkäiseminen. Diabeteksen hoidossa kalliiksi tulevat lisäsairauksien kustannukset: tyypin 1 diabeetikoilla kustannukset nousevat 8-kertaisiksi ja tyypin 2 diabeetikolla jopa 19-kertaisiksi verrattuna diabeetikkoon, jolla ei ole komplikaatioita. 

"- Yhdenmukaiset hyvän hoidon laatukriteerit ja laaturekisteri ovat erittäin tärkeitä. Maakunnissa pitäisi laittaa osaamiskeskukset ja hoitopolut kuntoon. Tämä tulee varmasti olemaan eduskunnan diabetesryhmän ykkösasioita, totesi kokoomuksen Sari Sarkomaa."

"Ruotsissa toimii myös valtakunnallinen diabeteksen hoidon laadunseurantajärjestelmä. Liiton mukaan vastaava laaturekisteri tarvittaisiin Suomeenkin. 
– Etenkin jos asiakkaan valinnanvapaus lisääntyy sote-uudistuksessa, tarvitaan laatutietoa valinnan perustaksi, sanoo ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka.  "

Nykyään on valitettavan usein arpapeliä, saako diabeetikko tarvitsemansa hoitovälineet. Varsinkin insuliinipumppujen ja jatkuvan sensoroinnin kohdalla kriteerit ovat hyvin erilaiset, eri hoitopaikoissa. Asuinpaikka ratkaisee, millaista hoitoa diabeetikko Suomessa saa. (saako?)
Yhdessä hoitopaikassa saa uusimmat sensorit, verensokerimittarit ja insuliinipumput, toisaalla et edes hyvän hoidon kannalta välttämättömiä.(esim. verensokerimittausliuskoja). Joskus syy on huono hoitotasapaino (HbA1c yli 8.0), jota yleensä mitataan pitkäsokeri-arvolla (=HbA1c). Se on epäämisen syy.
Naapurikunnassa liian hyvä, siis matala (alle 7.0:n) pitkäsokeri.
( -Et sä tarvitse, mukamas kalliita hoitovälineitä, kun muutenkin osaat.).
Toisaalla vakavat hypot (ambulanssia ja sairaalahoitoa vaativa insuliinisokki, joka johtuu hengenvaarallisen matalasta verensokerista, alle 3.0) parantavat mahdollisuuksia , toisaalla se on merkki huonosta omahoidosta.
---------

Linkki:
Ruotsi edelläkävijä, Suomi jälkijunassa

" Suomi on paljon Ruotsia jäljessä diabeteksen hoitoa helpottavan tekniikan hyödyntämisessä, sanoo Diabetesliitto.
Ruotsissa otettiin käyttöön jo kaksi vuotta sitten tekniikka (Freestyle Libre), jonka avulla diabeetikko voi seurata jatkuvasti kudossokeriaan. Ruotsissa tekniikalla on jo yli 25 000 käyttäjää. Suomessa laite otettiin käyttöön vasta keväällä, ja käyttäjiä on tällä hetkellä kolmisentuhatta."

------------

Muita tekijöitä hoitovälineiden, (kuten sensorit/pumppu) alueellisessa saatavuudessa ovat: Ikä, sairaus-vuodet, sukupuoli, lääkäri, hoitaja, ylilääkäri, hitaita päätöksiä tekevä sairaanhoitopiiri (esim. pk-seutu), "säästövimma", kunnan/kaupungin taloustilanne, huono hoitosuhde, pärstäkerroin, huono kilpailutus ja kuun asento.

"- Päätöksenteon pitäisi perustua tietoon ja kokonaiskustannusten arviointiin. Kyse on myös perusarvoista: onko kaikilla suomalaisilla varaa sopivaan lääkehoitoon, totesi vasemmistoliiton Hanna Sarkkinen."
(Eduskunnan diabetesryhmä ja Diabetesliitto järjestivät ”Lääkehoito – diabeetikon elinehto!” -kutsuseminaarin 16.11.)"

"– Suomessa perusteet laitteiden myöntämiselle ovat valmistuneet tuskastuttavan hitaasti sairaanhoitopiireissä. Mielestäni ne voitaisiin kopioida meille sellaisenaan Ruotsista, sanoo diabetologi Markku Saraheimo.  "

"Ruotsin diabetesrekisterin perusteella kootun vertailutiedon mukaan joka kolmas tyypin 1 diabetesta yli 50 vuotta sairastaneista on välttynyt vakavilta diabeteksen lisäsairauksilta.
Lisäsairauksilta välttyneitä yhdistävät alhainen sairastumisikä, hyvä hoitotasapaino, normaalipainoisuus ja hyvät veren rasva-arvot.
Ruotsalaistutkijoiden selvityksessä oli mukana 1 023 tyypin 1 diabeetikkoa. Heitä seurattiin 10 vuoden ajan. Kolmanneksella (31 %) seurannassa olleista ei havaittu sen paremmin makro- kuin mikrovaskulaarisia komplikaatioita, kuten sydän- ja verisuonisairauksia, munuais-, hermosto- tai silmämuutoksia."

D1: 50 vuotta, ilman lisäsairauksia, Ruotsissa.
---

Suositukseni on, että jokainen Suomen n. 50000:sta 1. tyypin diabeetikkosta, saa tarvitsemansa hoitovälineet. (hoitovälinejakelusta/hoitopaikasta/SOTE-alueelta)
Säästö tulee aikanaan: lisäsairauksien (esim. dialyysi 80000€/v) , työurien pitenemisen, lääkkeiden, sairauspoissaolojen, sairauseläkkeiden, erikoissairaalahoidon tehohoitopäivien; --> diabeteksesta aiheutuvien kokonaiskustannusten vähenemisestä.
Diabeetiikon elämänlaatua, hyvinvointia, terveyttä ja hoitomotivaation paranemista on hankalampi €uroina mitata.

- Jan

----------------

15.11.2016 10.49

Diabetesliitto vaatii sote-lausunnossaan diabetesosaamisen ja ennaltaehkäisyn turvaamista

Diabetesliitto nostaa esiin useita diabeetikoiden elämään vaikuttavia kysymyksiä lausunnossaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamisesta sotesta.

Diabetesliitto kysyy, miten varmistetaan ehjä hoitoketju ja eri palveluntarjoajien palveluiden yhtenäisyys? Diabeteksen hoitoketjujen tulee perustua laadun seurantaan. Palvelujen laatua on mahdotonta seurata ja arvioida ilman systemaattista yhdenmukaista hoidon tuloksista kertovaa rekisteriä. Laatutiedon pitää olla helposti saatavissa, vertailukelpoista ja ymmärrettävää tietoa. Tällä hetkellä ei ole julkisia hoidon laadun seurantajärjestelmiä edes suurista kansansairauksista.

Pitkäaikaissairauksien kuten diabeteksen hoito on suunniteltava maakuntatasolla. Diabetesta ja sen lievempiä lisäsairauksia hoidetaan nykyisin työterveyshuollossa tai perusterveydenhuollossa, joissa ei välttämättä ole riittävää ammattitaitoa tyypin 1 diabeteksen tai vaikeahoitoisen tyypin 2 diabeteksen hoitoon. Nykyjärjestelmä altistaa diabeetikon lisäsairauksille. Lisäsairaudet johtavat kalliiden erikoissairaanhoidon palvelujen tarpeeseen.

Osaamiskeskukset välttämättömiä

Diabeteksen hoidon laatu ja eri hoitomenetelmien saatavuus vaihtelevat nyt eri puolilla maata. Diabetesliitto kaipaa lausunnossaan yhdenvertaista laatua kaikkien diabeetikoiden saataville.

Diabeteksen hoitoon on perustettava maakunnalliset diabetesosaamiskeskukset ja verkostot. Ellei diabeteksen ammatillista osaamista nyt koota osaamiskeskuksiksi, on diabeteksen osaamisen keskittäminen ja kustannusten hillintä myöhemmin hyvin vaikeaa.

Hoitoketjut on perinteisesti muodostettu organisaation näkökulmasta, mutta hoitoketjujen pitäisi olla ennen kaikkea potilaille ymmärrettäviä ja sellaisia, että potilas saa niistä tarpeitaan ja tavoitteitaan vastaavaa ohjausta ja ajanmukaista hoitoa. Diabetesosaamiskeskukset, verkostot ja niiden luomat alue- ja paikallistasoille ulottuvat hoitoketjut parantaisivat terveydenhuollon asiakaslähtöistä toimintaa.

Potilasturvallisuusriskit liittyvät erityisesti eri toimijoiden välisiin rajoihin. Näitä rajoja tulee paljon lisää, kun siirrytään monituottajamalliin. Osaamiskeskusten ja niihin liittyvien hoitoketjujen avulla sosiaali- ja terveyspalveluiden uudelleenjärjestelyssä olisi mahdollista saavuttaa turvallisempi ja tasa-arvoisempi diabeteksen hoito koko maahan.

Ennaltaehkäisy hillitsee palvelujen kysyntää

Diabetesta voidaan tehokkaasti ehkäistä edistämällä terveyttä. Terveyden edistämisessä tarvitaan yhteistyötä muutenkin kuin vain viranomaisten kesken. Terveytä edistetään tulevaisuudessa kuntien ja maakuntien yhteistyönä. Lisäksi toimijakumppaneina pitäisi huomioida kansalaisten muodostamat järjestöt.

Diabetesliiton lausunnon mukaan kustannussäästöjä on mahdollista saada aikaan, jos sosiaali- ja terveyspalveluista saadaan aikaan vertailukelpoisia kokonaisuuksia. Palveluiden tuottajat pitäisi saada tuottamaan nimenomaan vaikuttavia palveluja, ei vain palvelusuoritteita.

Kustannusten hillinnässä ennaltaehkäisy on tärkeää, näin vähennetään ns. korjaavien palvelujen kysyntää. Koska kunnat vastaavat ennaltaehkäisevästä työstä ja maakunnat korjaavasta työstä, näiden toimijoiden välisen yhteistyön toimivuus on hyvin tärkeää. Diabetesliitto kiittää lausunnossaan sitä, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen on kaavailtu erillistä valtion rahoitusta.

Diabetesliitto kiinnittää huomiota myös asiakkaiden oikeusturvaan: mitä tapahtuu jos hoito ei vastaa tarvetta, tapahtuu hoitovirhe tai palvelua ei ole saatavilla? Erityinen huoli on heistä jotka itse tai joiden omaiset eivät kykene valvomaan oikeuksien toteutumista, eivätkä valittamaan jos oikeudet eivät toteudu.
-----------------

17.11.2016
Kansanedustajat toivovat kokonaisuudistusta lääkekorvauksiin

http://www.diabetes.fi/diabetesliitto/ajankohtaista/kansanedustajat_toivovat_kokonaisuudistusta_laakekorvauksiin.17896.news